Jäljellä olevat raskausviikot hupenee hurjaa vauhtia!

Raskausviikkoja on kasassa nyt 29+6. Muistan vielä, kun tein ensimmäisen raskaustestini. Siitä on noin puoli vuotta! Siis puoli vuotta! Kuulostaa ikuisuudelta, mutta ehei, se ei todellakaan ole sitä.

Töissä on edelleen jatkettu ja jaksettu samaan vanhaan tahtiin. Välin tuntuu, että pää on jäänyt kotiin tai sitten se vaan on täysin lahonnut. Aivot ei aina tunnu pysyvän kiireessä tahdin mukana, mutta toistaiseksi olen ihan hyvin selviytynyt. Jalkoja painaa toisinaan edelleen. Onneksi tämä tila on vain väliaikainen. Pään hetkellisiä jäätymistiloja tuskin voin laittaa raskauden piikkiin. On vain myönnettävä, että hidasälyinen mikä hidasälyinen! Silti tykkään olla töissä. Vaikka kuuma siellä on välillä. Jos vaan voin muuten hyvin, niin kyllä siellä kivaa on. Mukavat asiakkaat, hyvin hommia ja jättebra (osaan vähän ruotsia) porukka! Näistä ilonsävelistä mieleeni paukahtikin, että soitin muutama päivä sitten tilitoimistoon ja kyselin kertyneiden lomapäivien perään, 15 niitä oli! Pidän ne siinä sitten ennen heinäkuun lopulla alkavaa äitiyslomaa..Ei ihan hirmu pitkää aikaa tarvii enää töissäkään hikoilla! Tämä viikko painetaan kuitenkin täysillä ja vielä seuraavakin. Kysymys kuitenkin kuuluu: Miten pystyn olemaan poissa sieltä?! :D Varmaan poikkeen siellä matkalla synnyttäänkin. Hah, luulevat pääsevänsä musta eroon, vaan eivätpä pääse!;)

Baaritöistä en tiedä... en ole oikein vielä miettinyt, koska niistä pitäisi jättäytyä. Voihan tulla yhtäkkiä olo, ettei jaksakaan. Ja se siivoushomma on ainakin vähän hidastunut. Sen lattian hinkkaaminen niistä viinoista, on kyllä varsin huhhhuh-puuhaa. Eurot ne vaan kuitenkin vilisee silmissä, kun mietin, että kauanko siivota. Täytyy työnantajan kanssa vähän palaveerata naulakon ja siivouksen suhteen...

Juhannus meni miltei töissä. Perjantai oli vapaapäivä ja varsin mukava sellainen olikin. Oltiin yhdessä saaressa, jossa oli varsin kaunista! Siellä syötiin, kalastettiin ja uitiin. Illalla lähdettiin Viljon kanssa sieltä sitten kotiin, koska lauantaina oli oltava virkeänä töissä.

Ja äitiyspakkaus saapui torstaina! Paukahti postiin kyllä niin nopsaa ja yhtä nopsaa Opelixi käynnistyi kotipihasta hakemaan laatikkoa, kun saapumisilmoitus oli kourassa! Äkkiä nopea laatikon sisällön selaus ennen töihin lähtöä. Voi, tuli niin todellinen olo - Meille tulee vauva! Ja koska töissä ja muilla mailla on mennyt tämä juhannusviikonloppu, en sen paremmin ole laatikon sisältöä analysoinut. Aivan tarpeellisilta kaikki pikaselauksella näyttivät. Luvassa on siis babyn vaatteiden pesua tässä joku päivä. Muutenkin ihanaa, kun loma häämöttää, niin saa alkaa suunnittelee ihan tosissaan vauvan saapumista! Hommaan tarvikkeita ja tekeen kaappitilaa uuden asukin tavaroille ym. Ikkunoiden pesu ois myös hommalistalla aika kärkipäässä...

Ja vielä niistä vauvan tarvikkeista jotka kertyvät varmasti pikkuhiljaa tässä parin seuraavan kuukauden aikana:

Vaunut on, kuten jo aikaisemmassa postauksessa mainitsin. Turvakaukalo ja telakka on tilattu ja ne ovat toivon mukaan matkalla jo meille. Olisin halunnut Brion harmaa-mustan kaukalon, mutta koska se on toimittajalta loppu, tyydyimme kokomustaan. Ehkä vähän synkkä mutta onneksi sitä piristämään tulee maailman ihanin rakkauspakkaus! Toivottavasti hymyilee paljon, niin ei vaan synkistele kilpaa sen kaukalon kanssa. Myös pinnasänky on hommattu, mutta siinä on vielä työnsarkaa tulevalle isukille, uutta maalia pintaan ym. Onneksi hän on aivan mielellään ottamassa siitä projektia itselleen! 

Muuta ei sitten vielä hommattuna olekaan mutta onneksi nuo isoimmat hankinnat on tehty. Juuri yks päivä tein listaa siitä, mitä tulee hommata ja aika listahan siitä tuli.

Yhtä sun toista on ostoslistalla, mutta mukava niitä on sitten alkaa hommata, kun nämä työt  tästä vähän hellittää. 

Kerrottakoon vielä, että vattanahka on sitten revennyt! Vaikka kuinka on yrittänyt rasvaa laittaa, niin arvilta en säästynyt. Siinä niitä punaisia juovia on navan vieressä ja vähän kyljissäkin. Täytyy apteekista hakea arpia häivyttävää voidetta, josko vähän haalenisivat... Ei mitään miellyttävännäköisiä nimittäin.

Keskiviikkona on neuvola ja meillä on siellä uusi neuvolatäti! Saa nähä, millainen tätsykkä siellä on vastassa. Toivottavasti joku kiva, kun alkaa neuvolakin nyt olemaan useammin. Nyt toistaiseksi mennään kahden viikon välillä ja siellä lopussa sitten rampataan neuvolassa joka viikko. Hyvä se vaan on että seuraillaan, miten menee:)

Kova on liikenne taas mahassa. Luulen, että yksi päivä Maunolla oli hikka. Hassua!

Kuvassa vielä tämän mamman juhannustunnelmaa. Kovin harmonista.